Liisa Hallamaa toimi Arabiassa vuodesta 1945, ensin muun muassa nukkemaakarina, taideteollisuusosastolla vuosina 1950–1957 ja taideosastolla 1957–1971. Saven ominaisuudet kiehtoivat Hallamaata jo varhain. Arabiassa hänen sulavalinjaisten uniikkiesineittensä materiaalina oli aluksi vaikeasti hallittava posliinisavi. Lähes jättiläiskokoiset dreijatut ruukut syntyivät sen jälkeen, kun taiteilija uskaltautui kollegoiden jo valtaamalle reviirille eli karkean samottimassan pariin. Hallamaa jatkoi keramiikan parissa omassa yrityksessään Alamaan keramiikassa 1974–1979 valmistaen käyttö- ja koriste-esineitä sekä seinäreliefejä. Vuoden 1979 jälkeen hän keskittyi seinäreliefeihin pienemmässä verstaassa Perniössä.
”Hän ei ole niukka keraamikko vaan päinvastoin, hän suorastaan tuhlaa väriä ja lasitteita ja käyttää paljon materiaalia niin astioissaan kuin suurissa reliefeissäänkin. Hänen työnsä ovat sanan varsinaisessa merkityksessä koristeellisia.”
Leena Maunula, Helsingin Sanomat 1.4.1981
